Kuten olen useaan otteeseen kertonut, liityin juuri perustetun TFC:n riveihin reilu kolme vuotta sitten. Tilanteeni oli se, että haaveilin kisaamisesta, mutta ikävien kokemusten takia olin pahasti osumakammoinen ja pelkäsin sparraamista.
Jann Ranta ja koko muu TFC-perhe otti avosylin vastaan ja hiljalleen treenaaminen alkoi maistumaan taas ihan mukavalta. Survoin nyrkkini joka ikiseen mahdolliseen soppaan ja sukelsin aika vahvasti osaksi seuran toimintaa. Ja sitä se tahtoo olla edelleen.
Perustettiin kisaryhmä, johon minut liitettiin mukaan – ilman painetta kisaamisesta. Treenailin siinä kilpailemaan aikovien ohessa ja fiilisteltiin asiaa. Lopulta sanoin, että kun Jann on sitä mieltä, että noustaan kisakehään, niin sitten näin tehdään. Luotan valmennustiimiin täysin.
Viime syksynä sinne sitten noustiin. Nämä samat ihmiskainalosauvat molemmin puolin tukena ja turvana. Huutamassa kulmassa ohjeita, joita en tosiaan noudata. Mutta siellä ne on, aivan takuuvarmasti.
Eilen meidän tiimi haki Iisalmesta K1 Suomen mestaruuden.
Ehkä kehässä ollaan se pieni hetki yksin, mutta polku sinne raivataan yhdessä. Ilman kannustavia ja tarvittaessa semmosella välittävällä niskaperseotteella eteenpäin raahaavia valmentajia, huippuja treenikavereita ja koko lämminhenkistä TFC-perhettä ei olisi tätä tapahtunut.
Kiitos ❤
Terkuin,
Konna
Ja hei – SILMÄT KIINNI JA KIELI HAMPAIDEN VÄLIIN!
P.s. Vapaaotteluseura NHB Iisalmi ansaitsee VALTAVASTI kiitosta aivan huikeista kisajärjestelyistä! Kyllä kelpasi näissä tansseissa pyörähdellä, puitteet ja huolenpito olivat ensiluokkaista! 😍
Tuusula Fighter Club 
Vastaa